Kuka minä olen?
Olen eläinrakas retkeilijä, luova muusikko ja koiran ravintoterapeutti®, joka on löytänyt tavan yhdistää nämä ominaisuudet yrityksen palveluiksi. Olen toiminut pitkään vaihtelevissa tehtävissä ammattimuusikkona. Reilun kymmenen vuotta musisoin virkamuusikkona, kanttorin tehtävissä. Viimeiset pari vuotta on mennyt ensin koirien ravitsemusta ja yrittäjyyttä opiskellessa ja sitten yrityksen kehittämisessä.
Koirani Tuiskun kanssa harrastin hiihtoa ja pyöräilyä sekä pienten taakkojen, kuten rankojen ja pulkan vetämistä. Runsas energian tarve tuli tutuksi aktiivisen ja urheilevan koiran kanssa. Kun koiran käytös kastraation jälkeen muuttui enemmän kuin normaalisti, päädyin kyselemään eläinlääkärissä ja vetolajeja tavoitteellisesti harrastavilta syitä muuttuneeseen käytökseen. Vastaukset olivat enemmän sitä, ettei koiraa huvita. Lopulta en sitä uskonut ja vein koiran kuviin. Löytyi nivelrikko ja selitys vetohaluttomuuteen.
Tästä johtuen minulle tuli suuri tarve perehtyä valjakko- ja metsästyskoirien ruokintaan. Ymmärsin, ettei välttämättä edes aktiivinen harrastus tarkoita, että ihmiset osaisivat kaiken. He tietävät ja osaavat paljon, mutta minulla on heille annettavaa. Omakohtaisen kokemuksen kautta osaan tunnistaa koirien kipukäytöstä ja ymmärrän raskaan rasituksen vaikutukset ruokintaan.
Rakennan koirien kanssa urheilua harrastaville yhteisöä, jossa on vapaa ja turvallinen keskusteluilmapiiri. Jokainen osallistuja sitoutuu kunnioittavaan keskusteluun. Tilaa uutiskirje ja ole ensimmäinen, joka tietää verkoston kehittymisestä.
Mistä raakaruokinta alkoi alkoi?
Minulla oli rakkaana retkiseuranani reilut kahdeksan vuotta päättäväinen ja persoonallinen koirakaverini Tuisku. Tuisku oli samojedin koira, jolla oli alle puolivuotiaasta alkaen ongelmia suoliston, silmien ja korvien kanssa ja iho kutisi. Pahimmillaan viidesti päivässä pieni pentuni ripuloi ja paksua, pörröistä takapuolta pestiin.
Seurauksena oli ihotulehdus, hotspot. Eläinlääkärin neuvosta kokeilin raakaruokaa ja ripuli loppui heti. Toistuvat silmä- ja korvatulehdukset myös lakkasivat ruokavalion muutoksen seurauksena ja kutina väheni. Atopiaan saatiin myös lääkitys.
Liian varhain Tuiskulle todettiin nivelrikko, joka määritteli meidän viimeiset yhteiset vuodet. Kivun tunnistaminen ja voinnin tarkkailu tulivat osaksi arkea. Vauhti hidastui ja vietimme paljon aikaa vieretysten ja lähimetsiä tutkien.
Tuisku kuoli 23.9.2024. Kiitos rakas Tuisku kaikista yhteisistä hetkistä ja seikkailuista! ♥
Miten päädyin ruokinnan ammatilaiseksi?
Kyselin eläinlääkäreiltä, todellako riittää jauheliha ja vitamiinit purkista. Vastauksena oli, että hyvin riittää. Epäilys silti jäi. Kun vastaani tuli oikea nettisivusto, pääsin opiskelemaan asiaa tarkemmin.
Tuiskun kanssa elämää ihmetellessäni kiinnostuin eläinten kouluttamisen kysymyksistä. Pohdin, olisiko siinä uusi ammatti. Se polku ei vielä avautunut, vaan olen toistaiseksi tauolla eläinten kouluttamisen haaveissa. Kevättalvella 2023 olin jälleen tilaamassa lihakuormaa koiralle, kun hoksasin verkkokaupassa linkin raakaruokinnasta kertovalle sivustolle. Uteliaana suuntasin tutkimaan linkistä aukeavaa sivustoa www.luonnollinenruokinta.fi
Sivustolla aukesi ponnahdusikkuna, jonka seurauksen olen nyt koulutettu Raakaruokintaohjaaja®. Raakaruokintaohjaajan koulutus oli todella mielenkiintoinen. Koulutus avasi mahdollisuuden jatkaa opiskeluja. Tartuin tilaisuuteen ja opiskelin koiran ravintoterapeutiksi®. Opintojen myötä osaamiseni laajeni. Voin antaa ravintoneuvontaa esimerkiksi sairauksien tukihoitona toteutettavaan ruokintaan.
Onko sinulla kysyttävää?
Täytä yhteydenottolomake. Arvioin, millainen ohjaus sinulle sopisi parhaiten ja otan yhteyttä